Avasin jo kertaalleen kirjoitusmoodin Portugalin leirin jälkeen, mutta juttua ei irronnut yhtään. Ei siitä kyllä mitään erikoista kerrottavaa ollutkaan. Ei ainakaan mitään sellaista, mitä muista blogeista/verkkosivuilta ei olisi ollut luettavissa. Perinteisellä leirikaavalla mentiin ja hienoa oli, se siitä.

Sen sijaan viime viikonlopun Birkebeinerrennetistä on jotain kerrottavaa eikä siellä olleet kaikki muutkin. Hevoskuurista on tietysti luettavissa tapahtumasta yleensä ja V7:n kertomus omasta reissustaan. Omalta osaltani ilmoittauduin syksyllä mukaan sen kummempia miettimättä. Finlandiahiihdon olen kertaalleen hiihtänyt ja silloin en oikein innostunut massahiihdosta. Massahiihdossa pitäisi päästä tarpeeksi hyvään lähtöryhmään, jotta hommassa on järkeä, muuten touhu menee aivan retkeilyksi. Nyt oli odotettavissa jotain vielä pahempaa, olin nimittäin viimeisessä ryhmässä ja mukana noin 16000 hiihtäjää.

Hiihtoa olen harrastanut aina, joten ei siinä 54km ladussa sikäli mitään erityistä rajojen hakemista tai haasteiden etsimistä ollut, lähinnä hienoja fiiliksiä ja kokemuksia. Hiihtelin talven aikana sen mitä normaalistikin, tällä kertaa noin 950km. Määrä jää kuitenkin hieman aiemmista talvista, koska nyt en ehtinyt kertaakaan mihinkään määränmättökilometrienkeräyshiihtoleirille.

Matka mestoille taitettiin Knuuttilan Ekin junailemana. Säätiedotuksia tuli seurattua tarkkaan ja otin mukaan oikein kahdet sukset, joista toisiin asensin pitoteipit. Tämä pari oli tarkoitus ottaa käyttöön jos keli olisi täysin killeri voitelun kannalta. Pitoteipeillä hiihdin ensimmäisen kerran viikko ennen kisaa enkä täysin vakuuttunut, vaikka jotkut (monet) teippejä kehuvatkin. Meikä on purkki- tai liisterimiehiä. Kisasuksiin rakentelin tietysti huolella maagiset purkkisetit. Luistovoiteluun en ota kantaa, koska en katsonut tarpeelliseksi satsata pulvereihin ym hifistelyihin. No, oli mulla LF:t pohjassa.

Itse kisahan alkoi rapsakalla 13km nousulla. Homman nimi tuli jo heti ekoilla kilsoilla selväksi. Latua ei juuri voinut käyttää eikä omaa vauhtia päässyt etenemään kuin ehkä 100m kerrallaan. Massahiihtojen ihanuutta. Noin 5km jälkeen lopetin riuhtomisen ja ohittelun ja päätin vain hiihdellä massan mukana. Ekalla juomapisteellä oli ensimmäinen sumppu valmis. Ei sieltä oikein päässyt eteen- eikä taaksepäin.

Oli siellä joku muukin

Hiihto jatkui samaan malliin lähes koko matkan. Jossain vaiheessa huomasin, että jään tällä meiningillä tavoiteajasta ainakin tunnin, mutta mikäs siinä. Maisemat avotunturissa olivat aivan mahtavat ja aurinko paistoi. Auringon lämmittämillä pehmeillä latuosuuksilla luisto oli heikko, mutta onneksi pito oli mallia seinä koko matkan. Täytyy sanoa myös oman kokemuksen perusteella, että kyllä norjalaiset ovat hienoa (hiihto)kansaa. Ladun varrella ryhmää sadoittain kannustamassa ja virvoketta sekä sapuskaa tarjottiin innolla.

Lyontiae

Lopussa lasketeltiin reilu kymppi alamäkivoittoista pätkää Lillehammerin hiihtostadionille. Laskuosuus oli myöskin näillä sijoilla oma kokemuksensa, koska ladut oli jo aurattu edellämenneiden hiihtäjien toimesta pois ja tilalla oli tarjolla jäistä ränniä puhumattakaan edessä sompailevista gubbeista. Riskirajoilla päästelin alamäkeen, mutta onneksi selvisin haavereitta eikä ketään tarvinnut taklata hankeenkaan. Maalissa odotti taas mahtava kannustus ja safkaa niin paljon kuin jaksoi kantaa. Perinteisistä massahiihtojen ongelmista huolimatta kokemus oli mahtava ja onneksi tuli lähdettyä. Nyt olemassa suoritus pitkästä hiihdosta, joten ensi kerralla voisi päästä parempaan lähtöryhmään eikä tarvitse ohittaa matkalla montaa tuhatta retkeilijää. Ja kyllä, suunnitelmat ensi kauden hiihtojen osalta on jo aloitettu.

Paluumatkalla käytiin vielä Falunissa katsastamassa Maailman Cupin finaaleja. Naisten kympin takaa-ajo ehdittiin seurata. Meininkiä ei ollut niin paljon kuin Birkebeinerissä, mutta hoidettiin oma osamme vähintäänkin erinomaisesti;)

Paljonkohan ois jäsenmaksu

Päivän voittaja

Seuraavaksi jotain muuta eli suunnistuskausi on jo ovella. Ensi viikolla lähdetään leirille Ruotsiin ja siitä se sitten taas alkaa.