Wii ja kookospallot

”Mannassa saavutettiin siis mukava 3. sija!

Oli hienoa fiilistä ja hienoa maastoa, ja hienoa menestystäkin vielä. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että kyllähän se Manna jännitti, tosin vasta oman osuuden jälkeen, mutta kivaa oli jännittää silloinkin, varsinkin ankkuriosuuden aikana. Kuten aikaisemmin tuli todettua, Manna on hieno viesti.”

Jos tarkkoja ollaan niin ekan kerran jännitti oman osuuden ykkösrastin läheisyydessä, kun rasti ei ollutkaan siellä missä sen kuvittelin olevan. Olin jo Identti tanassa menossa leimaamaan todetakseni, että ei tää nyt täsmääkään. Onneksi katastrofilta tällä kertaa vältyttiin.  Loppu tultiin sen mikä jaloista lähtee ja vaihdossa tiesin ensimmäisen kerran koko viestin aikana, että millä sijoilla sitä oikeastaan liikutaan.  Se sija ei herättänyt minkäänlaisia fiiliksiä, aattelin että kyllä tosta ehkä vielä kymppisakkiin noustaan.

Vasta tokavikalla osuudella alkoi jännitys, kun yllättäen Galina leimasikin jossain väliajassa toisena. Ankkuriosuus menikin sitten aika täpinöissä, kuten jo aiemmin todettiin. Yleisörastin jälkeen toivoin, että voitetaan, mutta podiumipleissikin ois hyvä. Kuhan ei vaan jäädä neljänneksi tai vielä huonommin. Onneks kävi näin ja nythän voi vielä parantaa. Kookospallot on jo syöty, mutta Wiitä ei oo ainakaan täällä Jyväskylässä näkyny. Ehkä Jukolaleirillä päästään testaamaan.

Advertisement

Syksy

Oli tossa Mädin kanssa lounaalla juttua, että prkl ku Mäksän kotisivujen päivitystahti on hidastunut merkittävästi. Noh, sivulauseessa totesimme, että ei se meitin omien blogijuttujen tuottaminenkaan niin hirveän säännöllistä ole. Syynähän on pääasiassa se, että ei ole mitään kerrottavaa. Toiseksi tää opiskelijaelämä on taas pitkästä aikaa niin hetkistä ettei oikein ehdi. Kaikenlaista raporttia ja harkkatyötä pitää olla tekemässä jatkuvalla syötöllä. Nyt on kuitenkin 25-manna niin lähellä, ettei millään pysty keskittymään mihinkään koulujuttuihin. Tälläiselle perusvatussillehan 25-manna kuuluu kauden päätavoitteisiin. Taitaa jännittääkin kun tänään intervallereissa oli pakki niin sekaisin, ettei juoksu oikein kulkenut. Mut niin oli Mädilläkin, joten totesimme sen johtuvan kouluruuasta. Onneks tässä on vielä pari päivää aikaa vedellä supertäsmäreenejä ja ravistella pohkeita.